Savotta- uitto- ja hevosmiesten sanasto
On tullut kyselyjä, että mitä ne muutamat lauluissa esiintyvät metsään liittyvät sanat oikein tarkoittaa, niin laitan tähän muutamien sanojen selityksiä, oman itä- suomalaisen arvioni mukaan. Joka paikka-kunnallahan ne on omat murteensa ja asioiden ja materiaalin nimet voi olla erilaiset, vaikka tarkoittavat samaa asiaa.
Voi olla muitakin epävirallisia sanontoja,
ja hevosmiesten tarinoita, puolivallattomia.
Aapa -pohjoinen avosuotyyppi
Aarnimetsä -luonnontilainen, vanha ja hakkaamaton metsä
Aava -aukea, aava suo, aava meren selkä
Ahava -kuiva, pureva kevättuuli, kevätahava
Ahjo -tulisija pajassa
Ahkera -uuttera, 24/7 kotisivuja päivittävä savottahenkilö
Ahmatti -kovasyömäinen savottalainen, ahmija, suursyömäri
Aikailla -viivytellä, vitkastella
Aisa -reen kiinnityspuu hevosvaljaisiin luokin ja rahkeiden avulla
Aisakello -reen aisaan kiinnitettävä kello
Aisaoksa -aisan päässä oleva oksa, joka estää rahkeen liukumista
Aisaus -pieniläpimittaisiin halkoihin vuolupuukolla tehtävät urat
Aivina -hieno täyspellavakangas
Ajomies -hevosmies, myös pohjoisen taivaan tähdistö, sekä kansanlaulu
Ajopuu -yksin joessa kulkeva tukki
Akanvirta -joessa rantojen tuntumassa vastavirtaan pyörähtävä virtaus
Anoppi -neuvonantaja, puhuu kokemuksen hellällä rintaäänellä
Ape -hevosen rehu, silputuihin olkiin lisättiin jauhoja ja vettä
Aukusti -puuosista koottu terällinen viulusaha, pokasaha
Dritteli -painomitta 51,5 kg
Elämänluukku -kämpän ja keittiön välinen luukku, josta ruoka tarjotaan
Ettone -ruokailun jälkeinen pieni lepo
Etureki -parireen etummainen reki, jossa on korkea kaareva keula, sepä
Eväs -savottamiehen ruoka, muona
Förskotti -kotti, etumaksu työtä vastaan
Haipakka -kiire tai kova vauhti
Haka -uitossa käytetty puuvartinen uittohaka
Hakkuuhaat -ennalta palstoitetut hakkuualueet
Hankintahinta -puun hinta tien varressa, hankintakauppa (myyjä hakkaa puut)
Hatelo -huono palsta, sippipalsta
Hartsu -ruoka, savottamuona
Hevonhierakka -jäykkävartinen ruohokasvi, talventörröttäjä
Hevosenkenkä -kiinnitetään kengitettäessä hevosen kavioon nauloilla
Hevoskastanja -isolehtinen komea lehtipuu
Hevoskuiskaaja -ravimies, kysyy hevoselta oikean V5 rivin ennen lähtöä
Hevonkuusi -paikannimi, hevostalli
Hevosmuurahainen -iso muurahainen, tekee isot reiät lahoon kantoon
Hevosvoima -75 kg savottalainen lentää 1m sekunnissa, = 0,75 kw
Hollihaka -hirsien pitorauta kämpän rakentamisessa
Honka - keloutunut, kuivunut iso mäntypuu
Huilipäivä -lomapäivä, rokulipäivä tai luppopäivä
Humus -metsämaan pintakerros
Iltanen -illalla nautittu ruoka
Iltasaikka -iltaisin kämpällä nautittu tee
Impakka -mahottoman mukava työ tai asia
Jaardi -pituusmitta 91,44 cm
Jako -sahan teräpiikkien haritus, pokkeama keskilinjasta
Jakokeppi -jakomiehen tukin pituusmittakeppi
Jakomies -tukin runkoon katkaisukohdan merkitsevä mittamies
Jakorauta -sahan teräpiikkien kääntämisessä käytettävä työkalu
Jalka -puutavaran pituusmittayksikkö, englanninjalka on 0,3048 metriä
Jalkamies -hevoseton savottamies
Janhus -kaareva puun tyvi, lyly
Jantka -talvitiessä esiintyvä lyöttymä
Jarmankka -markkinat
Jiirisaha -laatikossa tai telineessä eri kulmiin sahaava saha
Joutsalainen -puomillinen, vaijerilla saksien kanssa varustettu kuormain
Jukot -ketjut, niillä kiinnitetään takareki etureessä oleviin koukkuihin kiinni
Juontosakset -aisoihin kiinnitettävät tukin vetoon tarkoitetut sakset
Justeeri -isopiikkinen tukkisaha, jonka molemmissa päissä on kädensijat
Kaarna -puussa oleva kuori, eritoten havupuussa
Kaatopää -motossa puomin päässä olevan kaatolaitteen nimi
Kakkulasetolkka -hevosvaljaisiin kuuluva mahavyöllä varustettu laite
Kakrajauho -kaurajauho
Kalhu -lyhyt potkusuksi (lylyn kaveri)
Kannikka -leivän alkupalanen
Kantohinta -puun hinta pystyssä, pystykauppa (ostaja hakkaa puut)
Kantotili -metsässä maksettu tili, kannon päässä
Kaplas -reen jalaksen ja rungon välinen tukipuu
Kappa -tilavuusmitta, 5,9461 dm3
Kappi -oven haka
Kaprakka -voimissaan oleva, nopsa, ketterä
Kapusta -puukauha
Kapustapuu -tasausvara, ylimitta tukkipuussa
Karahka -kuiva oksa
Kasakka -renki, päiväläinen
Kassara -vesuri
Kausta -jalasta ja pankkoa yhdistävä reen sivupuu
Keitinselkä -nuotiokahvin keitossa kahvipannun pitoriuku
Keksi -puuvartinen uittohaka, jossa piikki päässä
Keluvene -uittolauttojen hinaamiseen käytettävä vene
Kelo -pystyyn kuivunut puu, kelohonka
Kenttäsaha -siirrettävä pyörösaha, jolla sahataan tukeista sahatavaraa
Ketara -reen kaplas
Kevätuitto -keväisin alkava uitto
Kiihtelys -kappalemitta, 40 oravan nahkaa
Kintaat -kinnasneulalla tehdyt lapaset
Kirves -puiden karsintaan ja halkojen pilkontaan käytettävä työväline
Kivikari -joen kivikkoinen kohta, kari
Kokopuhdas -puutavaralaji, johon kuoriessa ei saa jäädä kuorta
Konesaha -moto tai moottorisaha
Konkelo -puuta kaadettaessa toista puuta vasten kiinni jäänyt puu
Koplukka -vedessä käytettavä pieni pölkyistä tehty lautta
Korpi -puustoinen, ravinteikas ja ohutturpeinen suotyyppi
Kortteeri -savottamiehen yöpymispaikka
Kortteli -pituusmitta, 14,84 cm
Koski -isompi kivikari kohta joessa
Koskivene -koskenlaskuun sopiva kapea vene
Kotimusic.fi -täältä näkyy ja kuuluu oikeata metsämusiikkia
Kulkunen -hevosen valjaisiin kuuluva setolkkaan kiinnitettävä soiva kello
Kulunki -menoerä, kustannus, kulu
Kuorintapukki -kuorittaessa käytetty teline, johon kuorittava puu laitetaan
Kusiainen -muurahainen
Kuukkeli -lintu, nuotiopaikoilla metsämiehen kaveri
Kuviosaha -tarkoitettu pienten yksityiskohtien muotoon sahaamiseen
Kymppi -uittotyön tai muun metsätyöporukan johtaja, pomo
Kyynärä -pituusmitta, 59,38 cm
Kämppä -savottamiesten yöpymiseen tarkoitettu rakennus
Kämppäemäntä -savotta- tai uittokämpän ruuanlaitosta huolehtiva nainen
Käsisaha -rakennusmiehen saha, kansanomaisesti sanoen puukkosaha
Köngäs -jyrkkä, vaahtoava vesiputous
Laani -puiden varastopaikka, lanssi
Laavu -usein havuilla katettu uitto- tai savottamiesten tukikohta
Lankasaha -lankasaha on numeerisesti ohjattu työstökone
Lapaset -neulotut käsineet, joissa vain peukalo neulottu erikseen
Lapikas -nahkasta tehty jalkine savottalaisilla
Laveri -tukkien rivi savotan varasto- tai lanssipaikalla
Lavetti -pinotavaraa ajettaessa parirekien päälle laitettava lava
Lavitsa -makuulava
Lehto -rehevä metsämaapohja
Leimaus -kaadettavien puiden merkintä
Leimikko -hakattavaksi tarkoitettu alue
Leiviskä -painomitta, 8,5 kg
Lentojätkä -kulkumies, muualta tullut kiertelevä työmies
Letto -ravinteinen avosuo
Loimi -hevosen selkään laitettava peitto
Luokki -hevosen valjaisiin kuuluva, aisoihin kiinnitettävä laite
Luppo -pensasmainen, usein puun oksassa riippuva jäkälälaji
Luppoaika -joutoaika tai vapaa-aika savotoilla
Lupsakka -leppoisa ja hyväntuulinen savottalainen
Lusto -puun kasvun vuosirengas, sekä Metsämuseo Punkaharjulla
Luukku -uittotammessa oleva puiden laskuaukko, nielu
Lyly -kaareva puun tyvi, janhus, tai liukusuksi
Lyyssi -pusero, nuttu
Lyyti -kahvipannu
Lähtösuukko -annetaan vaimolle savottaan lähtiessä
Länget -hevosen valjaisiin kuuluvat, rahkeilla varustetut puiset laitteet
Läsiä -sairastella, potea
Löysät -valjaisiin kuuluvien länkien alle tulevat pehmusteet
Makuulaveri -kämpässä nukkuma-alustana oleva matala lava
Marhaminta -hevosen päitsiin kiinnitettävä talutusnaru
Metsuri -metsässä työskentelevä ammattitaitoinen metsänhoitaja
Metsä Marja -kesyttämätön ja villi metsätalousnainen, ja laulun nimi
Metsäradio -joskus aikoinaan metsämiehistä kertova radiolähetys
Mittamies -puiden määrän mittauksesta vastaava henkilö
Mittasakset -puiden paksuuden mittauksessa tarvittava työväline
Moottorisaha -moottorikäyttöinen saha
Moto -monitoimikone, kaataa, karsii ja katkoo puun
Motomies -motolla töitä tekevä henkilö, sekä metsäaiheisen laulun nimi
Moto Mimmi -motomiehen heila, myös mielenkiintoisen metsälaulun nimi
Motti -kuution kokoinen puupino, 1 m x 1 m x 1 m
Multamies -varsitien alamäkeen multaa ta havuja jarruiksi laittava mies
Muona -savottamiehen ruoka, eväs
Murkina -savottamiehen aamuateria
Mururessi -leivänmuruista ja voista tehty ruoka, leipäressi
Mäkivyö -valjaissa käytetty längistä hevosen taakse menevä nahkavyö
Mänty -havupuulaji, pitkät neulaset
Mäystin -suksiin kiinnitetty varpaallinen, johon kenkä kiinnitetään
Naava -suippopäinen, partaa muistuttava, puun oksalla oleva jäkälälaji
Neva -puuton avosuo
Nilakerros -puun ja kuoren välinen osa
Niva -joen voimakas virtapaikka
Nivelkuolain -tulee hevosen päitsiin ja suuhun, ohjaksien kiinnitys
Noheva -töihin pystyvä
Nuttu -pusero tai lyyssi
Näpistys -puuta sahattaessa kiinni tarttunut sahan ahistus
Näre -kuusipuusta käytetty nimi
Närelenkki -ohuesta kuusesta vääntämällä tehty puomien liittämislenkki
Ohjakset -hevosen kuolaimiin kiinnitetyt ohjausnarut tai remmit
Ohjakset käteen -ajoon lähdettäessä otetaan ohjakset käteen, laulu
Oksasaha -varren päässä on kaareva terä, jolla sahataan puista oksia
Otva -toisesta päästä rantaan kiinnitetty uittopuiden ohjainpuu
Pahka -puuhun kasvanut epämuodostuma, pahkura
Paininpuu -reen jalaksen painin
Paisti -uunissa paistettu liharuoka
Pakurikääpä -musta, hiilimäinen, sienen aiheuttama kääpä, koivuissa
Palsta -miehen hakkuualue tai hevosmiehen ajoalue
Palstatie -varsitieltä palstalle johtava pohjustamaton hevostie
Palttina -neliniitinen pellavakangas
Palttoo -päällystakki
Palturi -vale, perätön juttu
Paluusuukko -viikot kämpällä olleen savottalaisen kotiintulo tervehdys
Pankko -tukkireen poikittaispalkki, piikkipankko, tukkikuormalle
Pankkoreki -hevosreki, jossa on etureessä piikkipankko
Paperipuu -paperin valmistukseen käytettävä puu
Papurikko -täplikäs hevonen
Parissikka -hevoskauppias, partsikka
Parkki -puun kuori
Patistaja -hoputtaja, kehottaja
Pato -jokeen tehty veden kulkua rajoittava rakennelma
Pattipolvi -patti hevosen nilkkanivelessä
Petkel -puiden kuorimiseen tarkoitettu varrellinen terälaite, teräsin
Pettuleipä -leivän korvike, tehdään männyn nilakerroksesta
Petäjä -mänty, havupuulaji
Pihka -öljyjen ja hartsien seos, jota havupuut erittävät
Piikko -kaksiniitinen karkea pellavakangas
Piilukirves -leveäteräinen kirves hirrenveistossa
Pinokuutiometri -irtokuution tilavuusmitta
Pinotavara -pinossa määritelty puutavara, kuten halot ja propsipuut
Pistosaha -pistosahan terä on poikittain koneen runkoon nähden
Pistotie -metsäautotiestä eroava lyhyt tienpätkä
Pokasaha -puuosista koottu terällinen viulusaha, aukusti
Pokasahasavotta -pokasahalla tehty savotta, nyös metsälaulun nimi
Pokora -pinotavaran kuormauksessa käytettävä työväline, pokara
Pomo -savotan työnjohtaja, kymppi
Potaltaa -mennä nopeasti, ihan juoksujalkaa
Propsi -pinotavarapölli
Puikot -metsäkoneiden ohjauslaitteet tai kätevän emännän työvälineet
Pukkuri -yhden miehen justeeri
Puolipuhdas -pinotavaralaji, jota ei ole kuorittu täysin puhtaaksi
Puun ikä -ikä voidaan laskea kannon vuosirenkaista, vuosilustoista
Puuryhmä -avohakkuussa avoalueelle hakkaamatta jätetty puuryhmä
Pyryharakka -jokapaikkaan lentävä savotan Sannin vallaton serkkutyttö
Pyräs -pieni tukkilautta
Päiväläinen -päiväpalkkalainen
Päre -puusta tehty rakennusten kateaine
Pääpussi -hevosen päähän, korvien taakse remmillä laitettu kaurapussi
Pökkelö -pystyyn lahonnut lehtipuu
Pölli -yleensä lyhyt pinotavara
Rahkeet -valjaissa, längissä kiinni olevat ja aisoihin tulevat varusteet
Rahtipari -hevonen ja hevosmies
Raivaussaha -metsän raivauksessa käytettävä moottorikäyttöinen saha
Rakkauden palsta -niinsanottu unelmapalsta
Ranka -kaadettu ja karsittu ohuehko puu, polttoranka
Rautasaha -metallin sahaukseen tarkoitettu saha
Reppu -selässä kannettava kuljetusväline
Riehtilä -paistinpannu
Rinnustin -hevosen länkien alaosassa oleva kiristin, rinnustinremmi
Ristikko -ristikkäisinä kerroksina tehty pino, taapeli
Ritsi -makuusija, jossa useampi nukkui rinnakkain, laveri
Rosvonhotu -joessa oleva sivipoukama, joka nielaisi sinne uittopuita
Ruppu -hevosen ruoka-astia, kaukalo, johon ape laitetaan
Ruuhka -koskeen tai muuhun joen kohtaan kiinni juuttunut puukasa
Räme -kuivahko, puustoinen suotyyppi
Ränni -joen kivikkokohtiin puista rakennettu uittokouru
Sahi -koskipaikan alapuolelle syntynyt alue
Saksimies -tukkien paksuuden mittaaja
Sapuska -ruoka
Sarvena -lonkka, lonkkakyhmy
Saverikko -reen aisan jalakseen yhdistävä kiinnityslaite
Savotta -hakkuut ja ajotyöt sisältävä metsätyömaa
Selkäsaha -käsisaha, jonka selkäpuolella on terää jäykistävä vahvike
Silkko -pettu, männyn nilakerros puun ja kuoren välissä
Sippipalsta -työntekijälle annettu huono palsta, hatelo
Sotta -tilinpitoa tai laskelmaa tarkoittava asiasana
Suisto -joen loppupiste, esim. järveen laskiessa
Suma -uittopuiden suuri kasaantunut määrä
Suuvita -puuvartisen työkalun kiilaaminen tai tilkitseminen
Suvanto -lähes seisova, rauhallisen virtauksen kohta joessa
Syli -pituusmitta, 178,1 cm, myös savottalaisen unelmapaikka
Taapeli -ristikkäisinä kerroksina tehty pino, ristikko
Takareki -parireen takimmainen reki, jossa on matala keula
Talli -hevosien yösija
Tammenvahti -tammen aukaisusta ja sulkemisesta huolehtiva mies
Tammi -pato, jolla veden juoksutusta uiton aikana säännöstellään
Tehopakkaus -työtehon kohottamiseksi työnteosta jaettu ruokapakkaus
Tekomies -hakkuumies
Teräsin -varrellinen puiden kuorimiseen tarkoitettu terälaite, petkel
Terävä pää -työnjohtajien, pomojen huone savottakämpällä
Tienesti -savotasta saatu palkka
Tiero -hevosen kavioihin suvikelillä kasaantunut lumipaakku
Tiliraha -savottatyöstä maksettu palkka
Topakka -reipasotteinen, rivakka savottamies
Tossuraha -korvaus työmatkaan käytetystä ajasta
Tuhti -vankka tai tukeva
Tukkilainen -uittotyömaalla oleva savottalainen
Tukkilaisen tunteet -rintaa korventava tunne, sekä metsälaulun nimi
Tukkiliitu -tukin päiden merkkauksessa käytetty musta liitu
Tukkimiehen kirjanpito -lukumäärän merkitseminen, pystyviivoin
Tukkimiehentäi -kärsäkkäisiin kuuluva kovakuoriainen, järsii taimen rukoa
Tukkisakset -tukkien kuormauksessa käytetty työväline
Tukkitie -hevosajoon tarkoitettu talvitie, valtatie
Tuohi -koivun pinnassa oleva kuori
Tuppivyö -tuppipuukko vöineen
Tuuma -pituusmitta, 2,4741 cm (vanha Ruots. aik.) (2,54 cm Engl. tuuma)
Tynnyrinala -pinta-alamitta, 0,494 hehtaaria
Uittohaka -uitossa käytetty puuvartinen työkalu, jonka päässä teräspiikki
Uittolenkki -puomipuiden yhteen liittämisessä käytetty närelenkki
Uittosavotan Annikki -savotan Sannin tytär, myös metsälaulun nimi
Uittoyhdistys -uittajayhtiöiden yhteenliittymä, yhdistys
Ukkoherra -päätyönjohtaja
Ukonhattu -kasvi, löytyy Tohmajärven luonnosta
Uppopuu -uitettaessa uponnut puu, hukkupuu
Urakka -ennalta määritelty työmaa, työnteko
Uuttera -ahkera ja työteliäs savottalainen
Vaivaiskoivu -varpumainen pensas, pienet pyöreät lehdet
Valtatie -reen jalaksien kohdat jäädyttämällä tehty talvitie, varsitie
Vannesaha -sahassa on yhtenäisen silmukan muotoinen nauhaterä
Varsitiehöylä -lumiaura, jolla tehdään valtatiehen reenjalaksien urat
Vesilaatikko -veden kuljetuksessa valtatien jäädytyksessä käytetty laatikko
Vesuri -vesojen raivaustyökalu, kassara
Vieritys -uittopuiden vierittäminen joenvarsilanssilta jokeen
Viltikko -savottalaisen huopahattu
Virkailija -työmailla oikeata työtä aikaansaamaton, vrt. valtion virkamies
Virsta -pituusmitta, 1066,8 m
Visakoivu -pahkamainen runko, juomuja ja pullistumia, visoja
Viti -juuri äsken satanut ohut pakkaslumi
Viulusaha -puuosista koottu terällinen saha, aukusti
Vonka -joessa oleva mutka, syvänne
Vonkamies -joen mutkassa oleva, ruuhkia estävä tukkien uittovahti
Vormyntäri -formyntäri, toisen henkilön edustaja
Vuolle -joessa voimakas virtapaikka
Vuolupuukko -kuorellisen puun kuorintarauta, vuolurauta
Vuorotyö -työt jaettu vuoroihin
Välikäsi -bulvaani, joka ostaa vain myydäkseen ostetut eteenpäin
Vänkäri -tukkien kääntelyyn tarkoitettu varrellinen rautakoukku
Ylösottaja -mittamiehen huutamien puiden mittojen ylös merkitsijä
Yöjalka -tilapäinen savottamiehen yökortteeri
Yökyöpeli -tietokonenörtti, joka valvoo yöt tietokoneen ääressä
Yöpuu -nukkumapaikka